1918

ukko on ammuttava
eräs heistä oli ollut mukana ampumassa jotakuta talollista ja päässyt tappamisen ja pikkurosvoilun makuun
hän ei halunnut moiseen rikokseen ryhtyä ja sanoikin
että pääesikunnasta oli tullut määräys jossa kiellettiin kaikki tappamiset
ja
murhaamiset
hän lupasi ilmoittaa asiasta eteenpäin
jos ukolle tapahtuisi jotain
silloin yksi miehistä huusi
saatana sä tapat ite ton porvarikäppyrän
perkele
sitten huutaja tarrasi vanhusta käsipuolesta ja alkoi retuuttaa tätä metsään he kaatuivat tietä reunustavaan ojaan
ukko löi silmäkulmansa niin
että veri alkoi siitä norona juosta poskipäälle ja tippui kuuraiselle ojanpenkereelle
kohta näät kun hurme virtaa
saatanan verenimijä
mies uhosi
hän aikoi huutaa jotain
mutta samassa
hänen ohimolleen työnnettiin kylmä metallinen kiväärin piippu
sä kuulit kyllä
perkele
nyt sä meet ja tapat ton äijän sillä Sun pistoolilla
tai mää ammun sut ton äijän kanssa samaan kasaan kuin koiran
hänen takanaan seissyt mies
uhosi
miehet tähtäilivät häntä kiväärit tanassa ja tuima ilme kasvoillaan
mee nyt ja tapa
hämmästyneenä hän huomasi siinä seisovan hänen veljensä omituinen vahamainen hymy kasvoillaan ja kehottavan
mee ja tapa se veljes mieliksi
kerran se vaan kirpaisee
tee nyt veljellesi mieliksi
meet ja ammut sen
hän meni kuin huumaantuneeksi
pää tuntui paksulta ja ohimoissa tykytti ja metsänreuna eli ja keinui
hän hyppäsi ojan yli
ukko oli sidottu punaisella nauhalla puuhun kädet selän taakse
pää oli painuksissa ja veren ja kuolan tahrimasta suusta kuului voihketta
kyyneliin sekoittunut veri tahrasi vaatteet ja tippui valkealle maalle
siihen taakse oli ilmestynyt äiti ja isä ja muitakin ihmisiä
hämillään hän otti taskustaan Browningin
asetti piipun tuon vanhuksen otsalle
katsoi yleisöön vielä kuin toivoen esityksen päättyvän ja kuulevan armeliaat aplodit
mutta
kaikki huusivat silmät pelkkinä suurina ja punamustina tulisina kekäleinä
tapa
tapa
tapa
ja hän katsoi kuin ulkopuolisena kuinka sormi koukistui ja veti liipaisimesta
iskuri nousi
ja
naks
kuului voimakas jymähdys ja luoti lävisti otsan ja meni takaraivosta ulos puun takana veri suihkusi ja pisaroi valkealle maalle
saatana sataa verta joku huusi
kaikki kirkuivat yhteen ääneen ja hän tunnisti päänsä halkeavan
hänen sielunsa oli synkempi kuin pimein yö ja eletty elämä muuttui tuhkaksi
äiti ja isä huusivat kilvan
hyvä poika
hyvä
jostain kauempaa pimeästä usvasta liukui hautausmaa kohti
se tuli lähemmäksi
haudoista ojenteli luisia käsiä ja pääkalloja jotka nauroivat mustat suuaukot levällään
murhaaja
kuului naisen naurua
koko ihmiskunta nauroi hänen sisällään
sielu
kuihtui pois
tämä on sotaa